Tamaita Nunavunmiut pilaarutiqaqtuq aturiami pijaamilu havagutinik uqauhikkut aturumajamingnik, Inuktut (Inuktitut uvaluuniit Inuinnaqtun), Qablunaatun, uvaluuniit Uiviititun.
Hapkuat pilaarutit hapummijaujut ataani malruungni avikturniinni maligainni: Ilitarijauhimajut Uqauhikkut Maligaq (OLA) unalu Inuit Uqauhinginnun Tammaqtailinirmut Maligaq (ILPA).
Ataani hapkua Maligat:
- Ukua Ilitarijauhimajut Uqauhikkut Maligaq naunaijaijaangat Nunavunmiutat tuhaqtitigiaqaqtun pijaangatlu ikajuutikharnik talvanga Nunavut Kavamanmi nunalaanilu havagviani kitunikliqaak tapkuninga pingahuujut ilitarijauhimajunik uqauhirnik.
- Ukua Inuit Uqauhinginnun Tammaqtailinirmut Maligaq hivumuuqtuq imaa pijaangani tapkua Inuktut (Inuktitut unalu Inuinnaqtun) tammaqtailijaujuq, atuliqtitaujuq, piliuqtaujurlu inuujumik uqauhinga tamainni inuuhingani ilihainirmut munaqhilirinirmullu inungnut titiqqiqinirmut nunallaanilu havaangit.
Hapkuat maligat piliuqtaa Nunavut aadlatqiiktuq Kaanatami: avaliittuq nunanga talvani Nunaqaqqaaqhimajut uqauhinga piqaqtuq Aadjikiiktumik ilitarijaunikkut qanuriniit Qablunaatut Uivivitunlu.
Pidjutiqaqtut aviktuqhimajup akhuurutainun imaa uqauhiliqinikkut aadjikiingnirmun, pitquhikkut tamaqtailiniq, uvalu pijaangnirit inungnun kivgaqtuutit.
UQAUHILIRINIRMUT NUNANGA NUNAVUNMI
INUIT UQAUHIIT
Ukua Inuit uqauhiit, ilitarijauhimajumik taijauhimajuq imaa Inuktut, ilaujut tamangnik Inuktitut unalu Inuinnaqtun. Atauttikkut, piliuqtaa tunngavinga Nunavuutim uqauhilirinirmut pitquhimullu kinaujaakhaanik.
Taimaa Inuktut pihimmaaqtuq hakugitqijaujuq Nunaqaqqaaqhimajut uqauhingit Kaanatami, naunaijainiq nampangit uumannga 2006, 2016, uumanilu 2021 naunaiqtaa kajumiittunnuamik kihimi mikhijuq aturninnga uqauhirilluanganik, taimaa uqaqtaaqtut aadlangungittuq.
Talvani 2006, haniani 83% Nunavutim inuugiaktilanga uqaqtut Inuktut uqauhirilluarijatik. Qulit ukiut kinguani, uvani 2016, tamna nampanga mikhijuq uumunnga 65.3%, uumanngalu 2021, ittuq 62.7%.
Una imaatut ittuq taimaa amihut Nunavummiut kangiqhijait uqajullu uqauhinganik, mikitqiaq ajuiqhaliqtaa hivulliqpaariplugu uqauhinga iglumini. Mikhijuq atajuq qaffinut ihumaaluutigijaujut, unalu pipkaidjutinga Qablunaatun ilihainirmi inungnullu inuuhingani, nuutiqtut aviktuqhimajunit, unalu nukaqhiujut amihuuninngit — qitqani ukiunga Nunavunmi 26.8 ukiuni, uumannga qanituani 40 ukiunik tamainni Kaanatami.
Mikhivalliagaluaqtilluni, Inuktut atuqtauhimmaaqtuq inuunikkut, ubluq tamaat uqauhiq Tamavjaini nunallaani avatiini aviktuqhimajup, kivgaqtuutaujuq ikaarut qitqani ukiuqaqtut uvalu naunaitkutaq pitquhikkut mahulingainiq.
Inuktitut
Inuktitut huli amigainiqhamik uqauhiujuq Inuit uqauhiq Nunavumi.
Talvani 2006, amigaitqiaq hamanga 31,000 Nunavummiut ilitagivakhimajut Inuktitut uqauhiluagijaingit — qanituani 83% amihuuninngit.
Uumanga 2021, qaffiujut Inuktitut uqauhirilluanganik uqajuktut mikhijuq uumunnga 22,600, kivgaqtuijut 52% qaffiujut Nunavunmiutat.
Inuktitut hakugitqijaujuq uumani Qikiqtaaluk (Baffin) unalu Kivalliq aviktuqhimajuni, uqauhirilluaqtaujuq ubluq tamaat inuuhirmingni, atuqtaujuq aimavingmingni, iliharvingni, havagvingni, nunamingni kavamaujuni, imaalu tuhaumapkaidjutikkut.
Aulahimaaqtun ilihairutikhangit ilihainikkut, ilihaijiit ajuiqhautikhangit, numiktiqhimajuniklu aulahimaarniaqtun akhuqhaidjutikharnik ilauniqaqtunik Inuktitut ikajuutiginiaqturlu naunaijaijaangat aulajukharnik uqauhirnik tamangni pitquhingnik ublumimunlu.
Inuinnaqtun
Inuinnaqtun uqaqtaulluaqtuq uumani Kitikmeoni, ukunaniluaq Kugluktuk unalu Cambridge Bay (Iqaluktuuttiaq).
Pipkaidjutijuq mikitqiamik kihimi akhuurutaujuq ilagijanga uumannga Inuit uqauhilirinirmut ilitquhinga.
Talvani 2006, talvuuna 590 Nunavummiut uqaqtut Inuinnaqtun aihimavingmini.
Uumanga 2016, qaffiuniit ikiklijuumiqtut hamunga 390, uumanngalu 2021, uumunnga Naamavjaktuq 235 uqaqtukhat.
Taimaali Inuinnaqtun atuqtait angijut ajuqhautit ukiuqaqtunun tunijauniq, naunaitkutaujuq hakugingnirmun pitquhirmunlu quviahuutinun.
Nunalaani aulajut ilihairutikhangit, ajuiqhautikharnik hanaqidjutikharnik, qaritaujaliqidjutingnik ajuiqhautikharnik hanalrutikharnik, ukiuqaqtunik tangmaarvikharnik pivalliavakhimajut imailiugianganik Atuliffaarlugu Inuinnaqtun uvalu pihimalugit inuuhimaarlutik hivuniptingni kingulipta.
Taimaituungituq Inuktitut, Inuinnaqtun atuinaqtun tamna Latin alphabet, uqaqtiujutlu hivulliqtiuniaqtun hanaqidjutikharnik utiqtitijaangat hanaqidjutikharnik talvuuna unipkaarnikkut, ilihainikkut, nunalaanilu katimajunik.
Uqauhiq Atuqpaaliriarningagut Munarinigagulu
Tamangnik Inuktitut unalu Inuinnaqtun munarijaujut ataani Nunavunmi Ilitarijauhimajut Uqauhikkut Maligaq (OLA) unalu Inuit Uqauhinginnun Tammaqtailinirmut Maligaq (ILPA).
Ukuat maligat naunairutiqaqtun Nunavunmiunun pidjutiqaqtun pijaangat nunalaani ikajuutikharnik, ilihairutikharnik, kavamangitlu tuhaqtitijaangat talvuuna Inuit uqauhitigun.
Pijariaqaqtullu aviktuqhimajumi havagviit, haamlat, kitullu nanminiqaqtut katimajiit imaa aulahimaaqtumik tunihilutik kivgaqtuutinik Inuktut.
Aulahimaaqtumik havaqatigiingniq qitqani Nunavut Kavamanga, Inuit katimajiit, uvalu nunallaani iligiit pijaangini tapkua Inuktut aulahimaanginaqtuq ublumimun, quvianaqtuq, katitirutikharnik uqauhiq, katitirutikharnik Nunavunmiunun ilitagidjutikharnik, ilitquhigijainik, hivunikharniklu.
Pivingit: Naunaijainiq Kanatami, Kititaunit inuugiangniit 2006, 2016, tamnalu 2021.
QABLUNAATUN
Qablunaatun pidjutiqaqtuq qitqani Nunavunmi amigaitunun uqauhiqaqtunun nunanun.
Tamnaujuq Aturniqhaq uqauhiq kavamani, aulaviujuni, havagviujunilu, ukunaniluaq aviktuqhimajuni havagviinni ukunatut Iqaluit, Kangirliniq, Iqaluktuutiamilu.
Taimaa Inuktut hivulliqpaangujuq uqauhinga amihunut Nunavummiut, Qablunaatun atuqtaulluaqtuq Tugliq Uqauhiq Ilitaujuq uvalu Uqaqtaujurlu Ubluq Tamaat, ukualluat havagvingni, iliharvingni, kavamatkunnilu havagviinni.
Taimaa fiptiini ukiuni, aturninnga Qablunaatun angiklijuumiqtuq.
Pidjutigiblugit Naunaijaijit Kanatami, qitqani 2006 uumanilu 2021, nampanga Nunavunmiutat uqaqtait Qablunaatitut uqauhirilluaqtaa nauhimajuq talvanga 10.0% haunga 26.4%, amigaitqijaugaluaqtilugit 90% amihuuninngit tadja uqaqtut pittaaqtut uqarlutit Qablunaatun.
Una angiklijuumirninnga ilanga pijuq angiklijuumiqtuq ingilraniq, qablunaat nunagijanganit nuutiqtut, hiamitiqturlu ittuq Qablunaatitut uqauhiit tamainni nunavunmi.
Qablunaatitut Atuqtauluaqtuq Ikaarutikkut Uqauhiq katitirutikharnik uqainaqtunik allatqiinik maamangit uqauhirnik Nunavunmi, uqaqtiujaangat tuhaqtitijaangat avatingni avikturvingniitunik, ajuittiagiikhimajunik, pitquhigijainiklu.
Kihimi, qanuriniit naunaijaqhimajut akhuungnaqtut aulahimaaqtut pinahuarutit tapkua tammaqtaililugu akhuurutigilugulu Inuit uqauhiit pihimagiami aadjikutariiktumik uqauhilirinirmut avatinga.
UIVIITITUN
Uiviititun piqaqtuq hivitujumik uvalu quvianaqtumik ingilgaanin Nunavunmi, hamaniluaq kavamaqarvingmi, Iqaluit, agilrarijaa nakuuqpiaqtumik Francophone uqaqatigiiktut.
Uiviititun atauhiujuq Nunavuutim pingahuujut Ilitarijauhimajut uqauhingit, talvaniinninngalu hapummiutijuq titiraqhimajumi uumani Ilitarijauhimajut Uqauhikkut Maligaq.
Pidjutigiblugit naunaijainikkut naunaijautit, qaffiuniit Nunavunmi inuit kitut naunaijaqhimajut Uivivitun uqauhirilluaqtaat angiklivaliajuq mikijumik ukiuni, hamanga 420 inuit 2006mi naamavjaktuq 495 uvani 2021.
Tadja, amigaitqiaq 1,200 inuit uniudjuijut pijaarniraqhutik uqaqtuq Uivivitun, naunaiqtaa uqajuktuq malruungnik uqauhinganik nakuuhimmaaqtuq nunavunmi.
Tamna Francophone uqajuktunut Iqalungmi pijut akhuraaluk havaaq Nunavuutim pitquhinga inungnullu inuuhinga.
Kivgaqtuqtaujut hapkunanga École des Trois-Soleils, Uiviititun-uqauhiujuq inungnik iliharvik ilagani Commission scolaire francophone du Nunavut-mi, a Francophone nutaqqiqivik, a nunalaani nallautiliqivik (CFRT 107.3 FM), unalu Pitquhiliqinikkut Katimaviangit tapkua katimapkaijut ukiuq-tamaat hulidjutinik akhuurutigiblugu uqauhikkut pitquhikullu himmautinik.
Uivivitun anginiqhakkut atuqtaujuq hapkunani Nunalaani Ikajuutikhangit, Ilinniaqtuliqijitkut, Hunaliurnikkutlu Ilihairutikhangit, ikajuqtaujuq hakugiktumik havaqatigiingnirmik ukununnga Kavamatkut Nunavunmi, Kanatami Ilitquhiliqijiit, unalu kaanatami Francophone timiqutigijaujut.
Una akhuurutaujuq ilauniq pipkaidjutigijaa Uiviititun ihariagijaujuq ilagijanga Nunavuutim amihunik uqauhilgit kinaujaakhaanik, uqauhinga tamarmik nunamingni atadjutingalu, ikajuqtuq hakugiktigiami pitquhimut atajut tamainni Kaanataup Ukiuqtaqtumi.
HUUQ UQAUHILIRINIRMUT PILAARUTINGIT AKHUURUTAUJUQ?
Uqauhiq amigaitqijaujuq tuhapkainirmit, uqauhiujuq kinaujaakhaanik, ilitquhirmik, ilaunirmiklu.
Munarivlugit uqauhiliqinikut ihumaqhuutit, Nunavumi pijutaujuq tamaita inuit inuulutik, iliharlutik, ilaulutiklu uqauhirmik ilitarijamingnik, pipkainikkut ilaupkainikkut ihumagittiarnikkullu aallakkiingniqarnirnun.
Havagviata Uqauhikkut Kamisinap Nunavunmun havaktut ubluq tamaat hapkua pilaarutit atulirlugit imaa Kangiqhipkainikkut, uqaudjinikkut, munarinikkut, uvalu ihivriungnikkut naunairiami tamaita Ilitarijauhimajut uqauhingit pimmariktumik pijait tamainni nunavunmi.